Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

13.2.2017

Lasten ja nuorten ongelmat ennen ja nyt

Ongelmia: orpous, poliittinen levottomuus, pakolaisuus, lapsityövoima (lapset palvelijoina, "nokipoikina"), koulukiusaaminen, löytölapset, lukutaidottomuus, masennus, lapset kaivostyössä.

"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti, 1992

Olin h
ämmästynyt, kun koululainen kirjoitti, että 15-vuotiaan Auroran elämä on helppoa. Ja kuitenkin kuitenkin Suomessa on siihen aikaan poliittista kuohuntaa, sortovuodet, Auroran äiti ja pikkuveli ovat kuolleet, isä on karkotettu Suomesta. Isä on poliittinen pakolainen. Posti on hyvin hidas ja isän kirjeet sensuroitu. Aurora ja hänen isänsä kirjeet eivät kohtaa. Aurora ei löydä heti Kanadasta isäänsä ja joutuu palvelijaksi

Ven
äjällä on levotonta, Elisabet-sisar on joutunut huonoon  seuraan, anarkistien joukkoon. 13-vuotias Olga on tuotu Helsinkiin kouluun, häntä kiusataan, "ryssitellään".

13-vuotias Molly on löytölapsi, ei tiedä mitään vanhemmistaan, elänyt ankeassa orpokodissa, palvelijana kartanossa, tekee töitä keittiössä aamusta iltaan, lukutaidoton. Myös muut tytöt ovat olleet lapsesta asti työssä. Maryn isä on ollut "nokipoika", pieni poika, joka nuohoaa savupiipun vartalollaan kiipeämällä ylös savupiipua. Hän on ollut myös työssä kaivoksessa lapsena.
Iida Suominen kokee seksuaalista väkivaltaa, lähentelyä työpaikassaan ja lähtee siksi Kanadaan. 
Kanadalaisen rikkaan liikemiehen poika Thomas on masentunut, kun isä ei suvaitse pojan suunnitelmia opiskella taidetta. Hän on itsemurhan partaalla.

Koululainen kysyi: Auttoivatko ihmiset tuolla tavalla toisiaan? Aurora ja Iida asuivat nimittäin tätinsä luona vaikeana aikana. Auttoivat. Vasta viime vuosikymmeniä on kadonnut sukulaisten välinen rakkaus.
Joitakin aikuisia ärsyttää optimismi. Sitä haluan antaa nuorille lukijoille. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti