23.2.2017

Hyvää hiihtolomaa hoijakan kyydissä

luonnos


Matti Amnellin kuvitusta Anna Amnellin kirjaan Lucia ja Luka.

Länsisuomalaiset käyttävät sanaa 'hoijakka' kieseistä. Mutta kyllä nykysuomen sanakirjani (1976, 5. painos) tuntee sanan 'hoijakka' myös 'karusellina', ja sitähän tämä napakelkka/vipukelkka jäljittelee. Se symboloi kirjassani myös hovielämää. Työnimenä kirjalleni oli 'kultainen hoijakka'. Esimerkkilauseena sanakirjassa: "sitten taas alkaisi entinen elämän karuselli, oikea hoijakka, joka kiitäisi vilisten napansa ympäri." Railo 
Ja merkityksessä sekasortoinen hälinä ja kuhina. Esim Kiannolla.

Mikä ihme on hoijakka?

Hoijakan kyydissä: 
Nauru ja iloiset huudot kohosivat järven jäältä. Hannu Olavinpoika juoksi ympyrää ja työnsi kaksin käsin vinoittain olevaa seivästä, joka oli kiinnitetty jäähän upotettuun pylvääseen. Seipään toisessa päässä oli kelkka, jossa istuivat Hannun sisar Lucia ja palvelustyttö Vehnäpää. Hoijakka pyöri huimaa vauhtia. Tyttöjen nauru ja kiljuminen innostivat Hannun juoksemaan yhä kovempaa. 
Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013

13.2.2017

Lasten ja nuorten ongelmmat ennen ja nyt

Ongelmia: orpous, poliittinen levottomuus, pakolaisuus, lapsityövoima (lapset palvelijoina, "nokipoikina"), koulukiusaaminen, löytölapset, lukutaidottomuus, masennus, lapset kaivostyössä.

"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti, 1992

Olin h
ämmästynyt, kun koululainen kirjoitti, että 15-vuotiaan Auroran elämä on helppoa. Ja kuitenkin kuitenkin Suomessa on siihen aikaan poliittista kuohuntaa, sortovuodet, Auroran äiti ja pikkuveli ovat kuolleet, isä on karkotettu Suomesta. Isä on poliittinen pakolainen. Posti on hyvin hidas ja isän kirjeet sensuroitu. Aurora ja hänen isänsä kirjeet eivät kohtaa. Aurora ei löydä heti Kanadasta isäänsä ja joutuu palvelijaksi

Ven
äjällä on levotonta, Elisabet-sisar on joutunut huonoon  seuraan, anarkistien joukkoon. 13-vuotias Olga on tuotu Helsinkiin kouluun, häntä kiusataan, "ryssitellään".

13-vuotias Molly on löytölapsi, ei tiedä mitään vanhemmistaan, elänyt ankeassa orpokodissa, palvelijana kartanossa, tekee töitä keittiössä aamusta iltaan, lukutaidoton. Myös muut tytöt ovat olleet lapsesta asti työssä. Maryn isä on ollut "nokipoika", pieni poika, joka nuohoaa savupiipun vartalollaan kiipeämällä ylös savupiipua. Hän on ollut myös työssä kaivoksessa lapsena.
Iida Suominen kokee seksuaalista väkivaltaa, lähentelyä työpaikassaan ja lähtee siksi Kanadaan. 
Kanadalaisen rikkaan liikemiehen poika Thomas on masentunut, kun isä ei suvaitse pojan suunnitelmia opiskella taidetta. Hän on itsemurhan partaalla.

Koululainen kysyi: Auttoivatko ihmiset tuolla tavalla toisiaan? Aurora ja Iida asuivat nimittäin tätinsä luona vaikeana aikana. Auttoivat. Vasta viime vuosikymmeniä on kadonnut sukulaisten välinen rakkaus.
Joitakin aikuisia ärsyttää optimismi. Sitä haluan antaa nuorille lukijoille. 






Kirja-arvostelu esikoisromaanistani

1991, 1.painos, 1992 toinen painos 1. Aurora-kirja
1991 esikoisteokset ovat tulleet kotiin

On mielenkiintoista verrata sitä, miten kirjat koetaan eri aikoina.
Mitä Aurora-kirjoista on ajateltu 1990-luvulla ja nyt? Minusta on erityisen kiinnostaa lukea yli 25 vuotta kirjojen ilmestymistä kirjoitetut kirja-arvostelut- Kiitos! Kirja-arvosteluista oppii.
Lyhyitä otteita kirja-arvosteluista.
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/lyhyesti-anna-amnellin-kirjoista.html

Löysin  kirja-arvostelun viime vuodelta aiheena esikoiskirjani . Ainon kirjablogista Sheferiim - Ajatuksia kirjoista. Kirja-arvostelu  on pitkä huolellisesti ruodittu, ja siitä löytyi jotain aivan uutta. Ks blogikirjoitus. Kirja herätti lukijan kiinnostuksen historiaan

Samassa blogissa myös Aurora ja Pietarin serkut.
Voita Siperiasta? Kyllä vaan. Kaikki faktat ovat kirjoissani oikein.:)
Ja Suomesta vietiin voita Tanskaan ja Englantiin.

P.S. Kannattaa muistaa, että Lucy Maud Montgomeryn kirjat eivät ole historiallisia romaaneja. Hänen ei tarvitse selittää arkielämän yksityiskohta. Sen ajan lukija tietää, millaista kaikki oli.

'
Aurora-kirjani on kirjoitettu 8-13 -vuotiaiden luettaviksi. Mutta niitä ovat lukeneet aikuisetkin. Niitä on käytetty oheislukemistoina kouluissa.