Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

31.3.2015

Ihan oikea kukkahattutäti

Mirja Alhola- Anna Amnell

Olen sitä mieltä, että suomalaisten ihmeellinen nimitys 'kukkahattutäti' on voinut saada alkunsa Amerikan siirtolaisisista, joita oli käymässä Suomessa. Kuva on kirjasta, jonka mieheni sai työtoveriltaan annettavaksi minulle, kun kirjoitin kirjaa 1900-luvun siirtolaisuudesta. Kuva on kirjasta "Evert ja Hinni" Kustannus OY Harppuuna. Kirjoittaja Mirja Alhola (1907-1999 Tuusula) kertoo omakustannekirjassaan vanhemmistaan ja sukulaisistaan. Yllä olevassa kuvassa on hänen Amerikkaan siirtolaiseksi muuttanut setänsä Janne (Johan) Alhola, entinen Alcen.

Valokuvan alla olevassa tekstissä Mirja Alhola kertoo: " Janne ja Anna Amerikassa. Kuva on täynnä rekvisiittaa. Auto on valokuvaamon. Taustalla oleva maisema on kulissi. Kukkapensaskin näkyy olevan jalustalla. Huomioi Jannen knalli ja Annan kukkahattu. Ne ovat heidän omiaan. Myöhemmin heilläkin oli auto, mutta ei tuollainen lelu." 

Tämä kuva oli alkuna seuraavaan kohtaukseen ensimmäisessä kirjassani:

Valokuvaamon nimi oli Luciano's Photographs. Luciano oli italialainen mies, joka hymyili koko ajan, kun Pekka selosti, että pitäisi ottaa kihlajaiskuva hänestä ja Iidasta.
  – Very goodVery good, hän sanoi kumarrellen Iidalle, Pekalle ja Auroralle ja ohjasi kolmikon ateljeehen tai oikeammin katoksen alle, jossa seisoi oikea musta avoauto kankaalle maalatun maiseman edessä!
  – Kerta se on ensimmäinenkin, Pekka vitsaili ja auttoi Iidan istumaan upottavan pehmeälle nahkaistuimelle ja kiersi itse viereen. Iidan ja Pekan posket olivat tulipunaiset jännityksestä.

Valokuvaaja asetti Pekan kädet ohjaustangolle, ikään kuin Pekka ajaisi autoa. Hän käänteli Iidan päätä vuoroin toiseen ja toiseen suuntaan, mutta ei tullut tyytyväiseksi. Sitten hän livahti verhon taakse ja ilmestyi sieltä mukanaan iso lierihattu, paljon hienompi kuin se, joka oli pudonnut Iidan ja Auroran matkatoverilta  Liinalta Atlantin aaltoihin. Hattu oli täynnä koristeita, kuin hedelmävati. Auroralle tuli aivan nälkä, kun hän sitä katsoi. Valokuvaaja asetti hatun Iidan päähän. Iida ryhdistäytyi hatun painosta.
Valokuvaaja hymyili nyt tyytyväisenä. Sitten hän laittoi sormen huulilleen ja meni kameransa taakse. Hän pisti päänsä ison mustan hupun sisään ja sääteli linssiä, tuli ulos hupun sisältä, otti käteensä pöydältä ison mustan levyn, työnsi sen varovasti kameran sisälle, veti suojuksen ulos, pani taas sormen huulilleen, sytytti telineen päällä olevan fosforin. Huone leimahti äkkiä häikäisevän valoisaksi. Valokuva oli otettu.
--
  – Nyt on oltu automobiilissakin. Siinäpä onkin ihmettelemistä kotipuolessa, kun lähetetään kuva, Pekka vihelteli tyytyväisenä.

Aurora. Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992) Kirjapaja
Vaahteralaakson Aurora 2014. Yhteisnide Aurora 1-3. BoD



22.3.2015

'Pyhä'. 'Sacred'



Värikollaasi 223 : Pyhä
The beautiful cathedrals of Saint Petersburg
enormous mosaics and paintings, dramatic, tragical history.
renovated buildings.

Kulta ja loisto - eri merkitys kuin nykyaikana! Medieval [and Russian religious] gold and splendour "They were all symbolical and significant – of sanctity, authority, valour, noble lineage or, at the very worst, of power. They were associated, as modern luxury is not, with graciousness and courtesy. They could therefore be ingeniously admired without degradation for the admirer."  C. S. Lewis, The Discarded Image

Pietari, Iisakin kirkko, kuninkaan ovet
 Neuvostovallan aikana kirkko oli suljettuna ja rappeutui. 1948 museoksi. Vuodesta 1990 jumalanpalveluksia, pääalttarilla vain suurina juhlapyhinä

Iisakin kirkko (1818-1858) - my album in Flickrissä (St Isaac's Cathedral)
 Sanottiiin ”rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa”, mutta rakentaminen  oli nopeaa verrattuna keskiajan kirkkoihin, joita rakennettiin satoja vuosia.
 Iisak Dalmatialainen oli Romanovin suvun suojeluspyhimys. Uusklalssisimia ja korinttilaista tyyliä . Pylväät ovat monoliittista punagraniittia Virolahdelta. Ovet kopioitu Firenzen kastekappelista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iisakinkirkko





The church is enormous and the mosaics are beautiful




Other churches in Saint Petersburg, Russia

Blood Church used as potato storage during the communist time

an album of my photos
Beautiful very large mosaics!!

Kazan's  Cathedral  was used as a museum of atheism during the communist time.
an album of my photos

20.3.2015

Siirtolaiset matkustivat merten taa

18th century sailing boat

Aurora-kirjoissa matkustetaan laivalla valtamerten yli etsimään parempaa toimeentuloa, onnea ja rauhaa. Tämä laiva on 1700-luvun laiva, jolla mentiin kauas Aasiaan. Katso kuvat Götheborg -laivasta, joka oli vierailulla Helsingissä. http://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6theborg

The Swedish Ship Gotheborg visits Helsinki

19.3.2015

Minna Canth: Minna ja minä

Minna ja minä

Minna ja minä
Kun Minna ja minä olimme nuoria. Mieheni ottama kuva. Olimme matkalla hänen vanhempiensa kanssa, ja Jyväskylässä nuori Minna Canth ja minä kohtasimme. Kaikille savolaisille koululaisille Minna Canth oli ollut kuin naapurin täti, vakava ja hiukan pelottava. Nuori Minna Canth oli jotain uutta minulle.
Minna Canth


17-vuotias Minna Canth oli kaunis ja hoikka kuin Tuulen Viemää -elokuvan sankaritar. Ehkäpä nuoret lukijat kiinnostuisivat hänestä, kun näkisivät tämän kuvan.
Minna Canthin päivä/YLE




http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Minna_and_Johan_Ferdinand_Canth.jpg#/media/File:Minna_and_Johan_Ferdinand_Canth.jpg

17.3.2015

Helsingin Yliopisto

Helsinki University

Helsingin Yliopisto
Tästä puhutaan: Helsinki vai Turku? Se on varmaa, että
ensimmäisen yliopiston perusti suomalaisille 13-vuotias kuingatar Kristiina.
Yliopiston vanhat rakennykset ivat 1800-luvulta,
Nämä neidot ovat Helsingin yliopiston vanhan päärakennuksen portaikon seinälllä.
Helsingin Yliopisto, nimenomaan sen vanha päärakennus olin minun opiskelupaikkani, vaikka joitain luentoja oli Porthaniassa, josta kuva kollaasissa.
Vestibyylin eli pääaulan muita patsaita sedä korkokuvia sivukäytävillä

16.3.2015

Kaupunki illalla

Erottaja, Helsinki

Helsinki illalla. Kaupunki ei ole paljon muuttunut siitä, millainen se oli 1900-luvun alussa eli "Auroran aikaan". Kuva Erottajalta. Klikkaa kuvat suuremmiksi.


Kämp illalla

Antiloopin korttelissa on Hotelli Kämp, jonka julkisivu on entisessä asussa. Kulmaravintola tuo pariisilaista tunnelmaa Pohjois-Esplanadille. Kämp (historia, history in Wikipedia, languages)


Korkeavuorenkatu

Korkeavuorenkatu illalla. Kiseleffin talo ja vasemmalla Ohranan talo.


Korkeavuorenkatu, Helsinki, Finland


Ilta-aurinko lokakuussa.

A big surprise: Fire in the heart of Helsinki. Arson

May 6th 2006.  Makasiinit palavat Helsingin keskustassa. Jotain vanhaa tuhoutuu. Edessä 1800-luvun loppupuolella rakennetttu Johanneksen kirkko, jonka vieressä asuin ja kuvasin tätä tulipaloa kuudennesta kerroksesta makuuhuoneen ikkunasta.


St John's Church, Helsinki

Muisto. Iltarusko kaupungin yllä: vanha ja uusi sulautuvat yhteen.

Sunset October 2006

Tämä asunto inspiroi minut kirjoittamaan kirjan Aurora ja Pietarin serkut (1993 ja yhteisniteessä Vaahteralaakson Aurora), jonka tapahtumapaikkana on juuri Helsingin keskusta.
Talo oli rakennettu vasta 1930-luvulla. 1900-luvun alussa sen paikalla oli matala puutalo.

Täältä löydät lisää iltakuvia: ilta-linky
http://pienilintu.blogspot.fi/2015/03/ilta-linky.html

12.3.2015

"Aurora ja Molly": Orvot, suojatit ja palvelustytöt

Aurora ja Molly

Ulkomainen adoptio on ollut suosittua Suomessakin. Lapsen maailma  muuttuu, kun hänet adoptoidaan turvallisiin olohin, hän saa huolenpitoa ja koulutusta. Vanhoina aikoina hyväsydämiset ihmiset ottivat orpoja tai kotoaan karanneita tai pois lähetettyjä lapsia kasvateiksi tai omiksi lapsikseen. 

Myös palvelijaksi pääseminen oli pelastus monelle lapselle.Tämän näkökohdan lapsityövoimaan opin historian luennoilla. Lapsityövoima oli tavallista 1900-luvun alussa. Kun tyttö pääsi palvelustytöksi, hän sai parempaa ruokaa kuin kotonaan. Se merkitsi usein nälkäkuolemalta pelastumista sekä tytölle itselleen että hänen pienille sisaruksilleen, sillä ruokittavien määrä kotona väheni ja usein tyttö antoi ainakin osan palkastaan kotiin. 

Palvelustyttö oppi laittamaan ruokaa ja hoitamaan kotia ja saattoi säästää rahaa tulevaa perhettään varten. Useimmat ihmiset kohtelivat palveluskuntaansa hyvin.Väinö Tanner kertoo muistelmissaan äidistään, joka oli ollut palvelijana ja oppinut taitavaksi taloudenpitäjäksi. Hän järjesti rautatiellä työssä olevan miehensä kanssa pojalleen Väinölle yliopistokoulutuksen.




Aurora ja Molly kertoo orvosta Mollysta, joka on jätetty vauvana lasten kodin rappusille Irlannissa. Hänet viedään lappu kaulassa Kanadaan. Näin tapahtui tuhansille lapsille. Nämä lapset vietiin lapsityövoimaksi maalaistaloihin ja kaupunkiperheisiin. Se oli parempi ratkaisu kuin nälkäkuolema tai joutuminen töihin tehtaaseen ja ompelimoon kotimaassa. Pahin oli nokipojan kohtalo, sillä hän joutui kiipeämään savupiipun sisällä (!) ja nuohomaan piipun omalla ruumiillana. Aurora-kirjojeni Maryn isä kertoo nokipoikana olosta. Pääsy maalaistaloon rengiksi oli pelastus, ja siinä sai ystäviä: hevoset.


Palvelijana oleminen ei ollut lapsuutta sellaisena, kuin me sen nykyaikana käsitämme: leikkiä ja koulunkäyntiä. Mollylle Kanadaan tulo ja kartanon palvelustyttönä olo merkitsi kuitenkin täydellistä elämänmuutosta. Hän oli ollut sitä ennen Irlannissa ankeassa orpokodissa. 

Vaahteralaakson kartanossa vanhemmat palvelustytöt ovat ystävällisiä Mollylle. Hänen maailmansa muuttuu: hänestä tulee yksilö:











"Parasta oli, että Mary ja Aurora puhuttelivat häntä nimeltä. Molly maiskutteli omaa nimeään 'moli, moli. moli' kuin suklaaleivosta, jonka hän oli saanut eräänä päivänä Marylt. Orpokodissa hän oli ollut vain 'sinä tyttö siinä' tai 'O'Connor', kun häntä harvoin puhuteltiin." 

Anna Amnell: Aurora ja Molly. Kirjapaja 1999 Lukutoukka-sarja.  105 sivua. Kuvitus: Matti Amnell. Tämä "pikkutyttöjen Aurora-kirja" sai hyviä arvosteluja ja pääsi Hesarin eniten myytyjen lastenkirjojen listalle. Se on ollut jo kauan loppuunmyyty, mutta sitä on kirjastoissa. Kuvia on käytetty yhteisniteessä, jossa Mollyn tarina on eri vaiheissaan kahdessa kirjassa. 

Auroran tarina nuoremmille lapsille kerrottuna. Kirjassa on osittain aikaisempaa aineistoa ja osittain aivan uutta, joka on kirjoitettu pienen palvelustytön Mollyn näkökulmasta. Kirjassa on mustavalkoinen piirroskuvitus, jonka on tehnyt taiteilija Matti Amnell.

Kirja-arvosteluja:
mm:

"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjojen kevät oli ilmeeltään iloinen. – Ilkka 17.6.1999.
"Kirjassa käydään läpi matka Helsinkiin, laivamatka Atlantin yli ja saapuminen maahan, joka ulottuu valtamerestä valtamerelle. - - Molly, kirjan toinen nimihenkilö on pieni, orpo piikatyttö, jonka suurin haave on oppia lukemaan. Molly on kömpelö ja arka, mutta Auroran ja Maryn hellässä hoivassa hän rohkaistuu ja oppii lukemaan. - - Aurora ja Molly saattaa innostaa nuorta lukijaa tarttumaan Aurorasta kertovaan trilogiaan ja sukeltamaan tyttökirjojen ihanaan maailmaan." Marketta Härkönen, Virikkeitä 1/99, s. 22. Ibby Finland.

8.3.2015

Kansainvälinen naistenpäivä: suffragetit Aurora-kirjoissa

Kuva: Murdoch Mysteries
 Naisten oikeudet ovat esillä kaikissa Aurora-kirjoissani. Aurora-kirjoissa suomalainen koulutyttö 
Aurora Koivu lähtee Kanadaan ja joutuu palvelustytöksi torontolaiseen kartanoon. 
Kartanon tytär Vanessa on suffragetti tai oikeammin aikoo suffragetiksi:

Viimeisenä iltana Sveitsissä sisäoppilaitoksessa Vanessa ja hänen ystävänsä olivat istuneet
 takan ääressä seurusteluhuoneessa ja tehneet jaloja päätöksiä. He olivat sanoneet yhteen ääneen:
”Kautta Alppien me lupaamme:
- kerran suffragetti aina suffragetti.
- emme mene naimisiin.
- menemme opiskelemaan yliopistoon.
 - opetamme ainakin yhden palvelijan lukemaan ja teemme hänestä nykyaikaisen naisen.”
Äiti oli lähettänyt Vanessan Sveitsiin naisopiston jälkeen, jotta hänestä tulisi hieno nainen, yhtä hieno 
kuin äiti itse, kuin mekaaninen kaunis nukke, joka siirtyisi paikasta toiseen hymy huulillaan, tietäisi aina 
mitä sanoa, miten liikkua, miten syödä, osaisi laulaa ja soittaa, puhua ranskaa ja saksaa. Mutta Rhonan
 äiti oli ollut kerrankin oikeassa: Vanessasta oli tullut Sveitsissä todellinen sinisukka.
Kaikki tytöt palvoivat englanninopettajaansa Miss Henrietta Westiä. Hän kertoi tytöille 
ihmeellisestä puolalaisesta Marie Curiesta, joka eli nuorena pelkällä leivällä pariisilaisessa 
ullakkokamarissa, kun pääsi opiskelemaan kemiaa Sorbonneen.
Henrietta kertoi myös Emily, Charlotte ja Anne Brontësta, jotka asuivat Englannin karulla 
nummiseudulla yksinäisessä kylmässä talossa puolihullun pyssyllä paukuttelevan pappi-isänsä ja
 juopon veljensä kanssa ja kirjoittivat kuitenkin hienoja kirjoja. Myös kauniista sveitsiläisestä 
Angelica Kauffmannista, josta tuli kuuluisa taidemaalari.

 - Jonain päivänä kirjoitan kirjan merkittävien naisten saavutuksista. Siitä tulee paksu kirja, 
vakuutti hiirimäinen Henrietta, jonka likinäköiset silmät säteilivät pyöreiden silmälasien takana.

Anna Amnell:  Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991, sivut 149-150.
 (2. painos 1992) julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen, Kirjapaja
(Aurora-kirjat ovat nyt yksissä kansissa: Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora, 2014)
Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora  2914 yhteispainos Aurora-kirjoista


5.3.2015

Haikon kartano talvella

IMG_7498

Kuvat on ottanut poikani Matti Amnell, joka on myös kuvittanut kaikki kirjani.

IMG_7463

Päärakennus


IMG_7474

Polku alas huvimjalle ja rantaan. Oikealle tästä ovat modernit rakennukset, joissa on hotellihuoneita, sauna, uima-allas ja muita kylpylä- ja kongressipalveluita.

IMG_7490

Jäät eivät ole vielä lähteneet


IMG_7500

Haikko on

Olen käynyt Haikossa syyskesällä. Täällä kuvia
Käytä myös hakusanaa 'Haikko'.
Haikko on vähän yli tunnin bussimatkan päässä Helsingistä Porvon kautta.

2.3.2015

Kyynärän mittainen tyttö -nukke

Lucia Olavintytär -nukke

Olen ommellut kyynärän mittaiselle nukelle renessanssimekon.
Hups! Tämä kuva tuli väärään blogiin. Pitäää olla Lucia Olavintytär -blogiin:
http://amnellinlucia.blogspot.fi/