Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

30.11.2013

Anna Amnell: Aurora-kirjat 1-3 yhteispainos?



Aurora-kirjat ilmestyivät 20 vuotta sitten. Julkaisin kolme ensimmäistä kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen ja neljännen nimellä Anna Amnell. Kolme ensimmäistä kirjaa alkavat olla jo aika lopussa kirjastoista. Neljättä, kirjaa Aurora ja Molly (1999) näyttää vielä olevan Helsingin kirjastoissa jonkin verran.

1990-luvulla silloinen kustantajani Kirjapaja suunnitteli jo kolmesta ensimmäisestä paksua "lahjakirjaa". Mutta sitten kustantamon suunnitelmat muuttuivat, ja nuortenkirjojen julkaiseminen lopetettiin. Olin kuitenkin jo alkanut kokoamisen ja tehnyt pieniä korjauksia.

Tämä työ ei mene hukkaan, sillä aion nyt ottaa näistä omakustanteena yhteispainoksen, jos en löydä kustantajaa, joka olisi niistä kiinnostunut.

Ehkäpä Aurora ja Molly -kirjasta pitäisi myös ottaa uudistettu painos. Sehän oli alkujaan Lukutoukka-sarjassa, jota ei enää ole.

Nykyään on onneksi mahdollista ottaa itse uudet painokset kirjoistaan joko paperikirjoina tai e-kirjoina - tai molempina. Tämä on nyt uusi kiinnostava projekti, jota voin tehdä kirjoittaessani samalla aikaa aivan uutta kirjaa aivan uudesta aikakaudesta. En ole vielä päättänyt, millainen tulee kansikuvasta.

Minulla on hyvät kokemukset BoD-kustannuksesta, jolla julkaisin uusimman osan Lucia Olavintytär -kirjoistani. Kirjailijoiden ja heidän jälkeläistensä täytyy nykyään pitää huolta siitä, että kirjat eivät katoa.

Aurora  Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. painos 1992)
Aurora ja Pietarin serkut 1993
Aurora ja villikyyhkysten aika 1995
Aurora ja Molly 1999

26.11.2013

Kaunis vanha Helsinki

41380010 by Brin d'Acier
41380010, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Koristeellisuus oli vielä arvossaan.
Kuva: Matti Amnell (Jr)

Jatko-osa mielessä



Kuva: Anna Amnell
L. M. Montgomery asui tässä talossa, pienessä pappilassa, muutettuuan Ontarioon.  Hän kirjoitti täällä suurimman osa kirjoistaan. Elämänsä loppuajan hän asui Torontossa, jossa asui samaan aikaan myös Jalna-kirjojen kirjoittaja Mazo de la Roche.
Lue kirjoitukseni:
Ihan oikea runotyttö (Maud Montgomeryn lapsuus)
Lucy Maud Montgomery aikuisena
Nämä ovat aikaisemmin julkaistuja lehtijuttujani, joihin minulla on kaikki oikeudet, sillä ennen ei myyty kaikkia oikeuksia lehdelle.

21.11.2013

Iisalmen kaupunginkirjasto ennen

IIsalmen kirjasto ennen ja nyt


Entinen kirjasto yäkuvassa kollaasina ja alempana muita rakennuksia, jotka ovat jäljellä lapsuus- ja kouluvuosieni ajalta: kansakoulu, tyttölyseo ja eräs taloista, joissa kotiväkeni asui vuokralaisena opiskeluvuosien aikana.

En osaa kuvitella elämääni ilman kirjoja.
Tämä kirjasto oli kouluvuosina toinen kotini ja naapurissa asuvan toimittajan ullakon kirjat aarreaittani. Sain lukea mitä halusin ja luin yleensä kaiken, mitä sain käsiini.

Sekä kirjastolla että toimittajanaapurilla oli kuitenkin laatukriteerit. Kirjastossa asetettiin rajoituksia myös siihen, montako kirjaa sai lainata ja miltä osastolta. Jouduin lukemaan pitkään pelkästään lastenosastolta ikäni vuoksi, vaikka olin ullakkokirjastossani lukenut esimerkiksi Balzacin ja Dumas'n kirjoja ja joukon salapoliisiromaaneja.

Olen kiitollinen kaikille kirjailijoille, jotka veivät minut mukanaan seikkailuihin ja toisiin maailmoihin. Kiitollisuudesta syntyivät myös omat kirjani.


Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957): Wivi Lonn designed this school

Wivi Lönnin suunnitelema entinen Otavan koulu,  jossa kävin tyttölyseota. Samalla tontilla on kivirakennus, jossa kävin neljä luokkaa kansakoulua.

Entinen kirjastorakennus sijaitsee Savonkadun varrella vastapäätä vesitornia. Siinä toimii nykyään koulu. Vanhan kirjaston pääovea vastapäätä on Viwi Lönnin suunnitelema koulurakennus entinen Otavan koulu, nykyinen Edwin Laineen koulu,  jossa toimi Iisalmen Tyttölyseo vuosina 1949-1956. Sitten Tyttölyseo muutti uuteen rakennukseen, nykyisen Juhani Ahon koulun rakennukseen.


Savonkatu 2

Tämän vanhan kirjaston korttelissa, sen vieressä Savonakadun varrella on jäljellä myös puutalo, jossa kotiväkeni asui opiskeluvuosieni aikana. Kävimme siinä usein kesälomilla ja joululomilla vanhimman lapsemme Matin kanssa, joka on kuvittanut Aurora-kirjat.  Rakennus näkyy kirjastokollaasin oikeassa alakulmassa. Uimarannanpuoleista julkisivua ei ole muuteltu. Sisäpihalta talo ei muistuta enää entistä rakennusta. Oikealla oleva ikkuna oli siskojeni huoneessa, jossa asuimme muun maussa erään joululoman aikana. Ikkunoista näkyy uimarannalla sijaitsevan paviljongin, jossa sisareni ja minä kävimme lapsina.

(Nykyinen Iisalmen kaupunginkirjasto ja Kulttuuritalo on Kirkkopuistonkadun varrella)



14.11.2013

Ateneum

Ateneum by Anna Amnell
Ateneum, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ateneum (1887), taidemuseo, jossa myös opiskeltiin taidetta vuoteen 1982 asti.

13.11.2013

Hercule Poirot ja Art Deco

Poirot by Anna Amnell
Poirot, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tämä helsinkiläisen sisustusliikkeen ikkunassa marraskuussa 2013 oleva kirjahylly toi mieleeni Hercule Poirot'n Art Deco -kodin. Pidän Art Deco -tyylistä, ja jos minulla olisi tilaa ja rahaa, sisustaisin olohuoneeni Art Deco -tyyliin. Kuvasin tämän eilen illalla iltakävelyllä sateisessa Helsingissä.

Lue lisää Hercule Poirot'n ja Agatha Christien maailmasta.
Ensinnäkin Poirot'n talo: "Whitehaven Mansions", oikealta nimeltään Florin Court.

Kaponieeri: Victoria and Albert Museum

Kaponieeri: Victoria and Albert Museum: Kensintonin puiston eteläpuolella on alue, jota kutsutaan nimellä Albertopolis , viitaten kuningatar Victorian prinssipuolisoon, jolla oli h...