Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

30.12.2013

Sunrise in Helsinki in November. Aamurusko marraskuussa

Kirjoitin kaikki kirjani Helsingin keskustassa olevassa talossa, jonka kattoparvekkeelta tämä kuva on otettu eräänä aamuna marraskuussa 2006. Nyt joulukuun lopussa 2013 ei ole yhtään lunta.
First snow in Helsinki on November 7th 2006. It lasted a little more than a day.
Now it is Decemer 2013 and we don't have have any snow.

Vanhakirkko kymmeneltä aamulla joulukuussa

Old Church in the heart of Helsinki in the morning at around 10 o'clock.
(1826 December, Carl Ludvig Engelsunrise, aamurusko, auringonnousu

Helsinki, Bulevardi keskitalvellla

Helsingin keskustan kauneutta. Kuva on otettu puolenpäivän aikaan joulukuun lopussa 2013.
sunrise, aamurusko, auringonnousu,

26.12.2013

Joulukirjoituksia blogeissani

jouluvieraat1900 by Anna Amnell
jouluvieraat1900, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Joululukemista Aurora-blogissa ja muissa blogeissani. Lisää luettavaa löydät valitsemalla jouluaiheisen hakusanan. Hakusanat ovat yleensä blogieni pohjassa.

Joulukissa ja kartanon joulu. Aurora jouluna 1903 Kanadassa etsimässä isäänsä, joka oli karkotettu Suomesta. Aurora oli palvelustyttönä ja koki joulun isossa kartanossa Torontossa.

 Joulukissa ja jouluaatto ajurin perheessä Toronton Kaalikujalla.

Kun meillekin hankittiin jouluvalot. (Kanadassa 1980-luvulla)


Luminen Helsinki 1900-luvun alussa: Thomas kosimassa Auroraa 1900-luvun alun Helsingissä.

Joulu on kansainvälinen ja monikulttuurinen juhla.


















Joulukuusityttö: Dover

Himmeli, a Christmas chandellier made of straw. (koottua tietoa himmelistä)

Joululauluja - Christmas songs



Joulukuusi ja joulumarkkinat 1500-luvulla



Joulu monikulttuurisessa Kanadassa, joulukoristeet, joulupostimerkit ym.
Perinteinen suomalainen joulu on kuin renessanssin juhla.

Köyhin joulu voi olla satumaisin joulu.

Kuuntele Huron-intiaanien joululaulua (Listen to the Huron Carol)

Hirsimaja ja tähti (tilkkutäkit)

Misteli ja kissing ball (joulukoristeet)

Joulu maailmalla




Kissing ball, jossa on koristeena iso kimppu mistelinoksia. Useimmiten on vain pieni oksa oven yläpuolella.

Kauniita puutaloja Lovisassa


Kauniita puutaloja Loviisassa. Wooden houses in Lovisa. Photo: Beckstet (more photos of Nature, art)





Original photo/ Kuva jaettu kahteen osaan (nykyaikaisten autojen poistamiseksi)
Loviisa (suom.), Lovisa (ruots.)

More photos:

Loviisan vanhat talot

Loviisa-aiheisia vanhoja postikortteja

Old town of Loviisa  Sartenada: Old town of Loviisa and church / Ciudad vieja de Loviisa y su iglesia / La vieille ville de Loviisa et l’église 



23.12.2013

Aurora-kirjat: ajankohtaisuus 1990-luvulla ja nyt



Matkalla siirtolaisiksi toiseen maailman 1900-luvun alussa. Matti Amnell (Jr) kuvitusta lastenkirjaan Aurora ja Molly, joka ilmestyi vuonna 1999.  Aurora-nuortenkirjat ilmestyivät jo 1990-luvun alussa [1991, (2.p. 1992), 1993 ja 1996], ja niitä pidettiin silloin ajankohtaisina. Niistä voidaan sanoa samaa nytkin:
Irja Båsk kirjoitti Helsingin Sanomissa 18.9.1996:

"--Aurora-kirjat ovat ajan hermolla nykypäivän Suomessa, vaikka niiden tapahtumat on sijoitettu sekä maantieteellisesti että ajallisesti kauas. Kirjat kertovat taiteilijaksi pyrkivän nuoren suomalaistytön elämästä vuosisadan alun Kanadassa.
Suomessa oli silloin sortovuodet ja muualla maailmassa ihana aika, ”Belle Epoque”. Herrasperheen tytär Aurora lähtee etsimään Suomesta karkotettua isäänsä Kanadasta ja päätyy piiaksi Torontoon. Tyttö luulee, että palvelijat ja isäntäväki  elävät sielläkin yhdessä kuten Suomessa mutta joutuukin tyypilliseen Edwardin ajan huusholliin, jossa ero palvelusväen ja isäntäväen välillä on jyrkkä.
-- Aurora on usean kulttuurin ihminen, jollaisia Suomessakin on tulevaisuudessa entistä enemmän. Auroran isä on suomalainen kasvitieteilijä, äiti oli venäläistä sukua.
--Aurora-kirjoissa käsitellään myös lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on polttava puheenaihe näinä päivinä."

Ote Irja Båskin kirjoituksesta: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. HS. Kaupunki - 18.9.1996.

TV-sarja Downton Abbey on tuonut 1900-luvun alun maailman hyvät ja huonot puolet koteihin television avulla, monikulttuurisuus on tulossa Suomeenkin ja kirjoissani esitetyt ongelmat - hylätyt lapset, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapset palvelijoina, siirtolaisuus - ovat ajankohtaisia nytkin muualla maailmassa ja Suomessakin. Uutiset tuovat ne uudella tavalla koteihin.

On Helsingin Sanomille kunniaksi, että se toi esille esille nämä asiat kirjoistani jo tässä artikkelissa oikeudenmukaisesti.


14.12.2013

Miljoona ilmaista kuvaa


The Britis Library (Flickr) on laittanut  miljoona public domain -kuvaa Flickriin. Ne on skannattu 1600-1800 -luvun kirjoista. Niihin ei olen enää copyrightia kenelläkään.
The British Library has uploaded one million public domain scans from 17th-19th century books to Flickr! 
Esimerkkejä kuvista täällä.

8.12.2013

Aurora ja Pietarin serkut on nuortenkirja suurlakkovuodesta 1905


Vuonna 2014 yhteispainos Vaahteralaakson Aurora, jossa on myös Aurora ja Pietarin serkuy
Anna Amnell: Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja. (kirjoitettu nimellä Pirkko Pekkarinen)
ISBN 951-625-158-7
Luvut 21-22: Vuoden 1905 Suurlakon tapahtumia Helsingissä nuorten tyttöjen näkökulmasta.
Loppuunmyyty. Saatavilla kirjastoista.
Kansikuva kirjaan: Matti Amnell Jr.

"Aurora and her cousins from St. Petersburg." [Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja] Published with the name 'Pirkko Pekkarinen'. The 1905 general strike from the point of view of schoolgirls, a non-Socialist view.

Finland as Grand Duchy of Imperial Russia, 1905 general strike Russification

Bobrikovin Suomesta karkottaman lehtimiehen tytär Aurora Koivu palaa Helsinkiin Kanadasta vuonna 1905. 
Auroran äiti on kuollut, ja Aurora asuu venäläissyntyisen tätinsä luona Bulevardilla puutalossa ja opiskelee Ateneumissa. Auroran huonetoverina on 15-vuotias Pietarin serkku Olga. Suurlakko ja talvikausi 1905-1906 nuorten tyttöjen näkökulmasta. Auroran pietarinsuomalainen serkku Olga haluaa jäädä asumaan Suomeen, koska naiset saavat Suomessa äänioikeuden. 


Anna Amnell  (Suomen Nuorisokirjailijat nettimatrikkeli)
Irja Båsk:Aurora-tyttökirjat - Aurora-kirjatkin osallistuvat piika-keskusteluun. Helsingin Sanomat/Kaupunki 18.9.1996 (haastattelu)
Kirja koulussa/historialliset romaanit: Aurora-kirjat: Aurora ja Pietarin serkut  (1993)

blogi Aurora. Aurora-kirjat
Anna Amnell (kotisivublogi)

Suurlakko 1905 ja eduskunnan toiminta (Kerhokeskus-sivu)
Finland as Grand Duchy of Imperial Russia and Finland's History (Swedish Rule, Grand Duchy of Russia)
History of Finland, important dates and events. Updated.



7.12.2013

Mandela-yhteys Aurora-kirjoissa


Kun olin siirtolaisena Kanadassa 1980-luvulla, haastattelin Torontossa asuessani Nelson Mandelan vanhinta tytärtä Maki Mandelaa (Dr Makaziwe Mandela). Hän oli pakolaisena silloisesta rotusortoa harjoittavasta Etelä-Afrikasta. Keskustellessani Makin ja hänen miehensä kanssa kerroin, että Suomestakin lähti sortovuosien aikana pakolaisia Amerikkaan. Asia kiinnosti heitä, ja ajattelin, että se saattaisi kiinnostaa muitakin. Niin syntyivät Aurora-kirjat, jotka kertovat Suomen suuriruhtinakunnasta karkotetun miehen tyttärestä. Käytin kirjassani Auroran ajatuksena erästä Makin lapsuuden aikaista toivetta: Toivoin, että isäni olisi ollut tavallinen isä. 
Artikkeli ilmestyi vuonna 1990 Nelson Mandelan vanhin tytär: Kaikki vapauden vuoksi. Askel 1/1990.
Artikkelin Copyright Pirkko Anna Amnell (vuoteen 1998 Pekkarinen).
Ks. myös Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet.

6.12.2013

Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin

Aurora2_Amnell

Suuri koko
Aurora-kirjani kertovat 1900-luvun alun Suomesta, jolloin itsenäisyydestä vasta haaveiltiin. Matti Amnellin (Jr)  luomassa kuvassa Aurora ja Olga ovat luistelemassa Helsingin Pohjoisrannassa meren jäällä luistinradalla. Olgan äiti ja isä ovat lähettäneet tytöille muodikkaat luisteluasut Sveitsistä. He ovat viemässä Olgan kapinallista sisarta Elisabetia Pietarista sisäoppilaitokseen, sillä tämä on joutunut huonoon seuraan. Venäjällä kuohuu.

Vuosisadan vaihteessa ns. sortovuosien aikana nuori kokematon tsaari antoi vanhoillisten neuvonantajiensa ryhtyä venäläistämään kaikkia valtakunnan osia, myös Suomen suuriruhtinaskuntaa, joka oli saanut elää melko vapaasti hyvien tsaarien aikana. Suomalaiset pitivät näistä hyvistä tsaareista, jotka olivat kaunistaneet Suomea rakennuksilla, taide oli kukoistanut.

Senaatintori lumisateessa
Tsaari Aleksanteri II. Photo: Anna Amnell
Syksyllä 1905 suomalaiset yhtyvät yksimielisesti yleislakkoon, josta kerron nuorten tyttöjen näkökulmasta kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993). Väkivaltaisuutta vastustettiin Suomessa siihen aikaan, etsittiin rauhanomaisia keinoja.

Olga on vielä koulussa, mutta Aurora opiskelee ensimmäistä vuotta Ateneumissa taidemaalausta haaveenaan päästä jatkamaan opintoja Pariisissa. Suurlakon aikana syksyllä 1903 serkukset ovat mukana joissakin suurlakon tapahtumissa, vaikka heidän tätinsä Sofia ja perheen keittäjä ovat sitä mieltä, että tyttöjen pitäisi olla kotona. Kasimir-setä, eläkkeellä oleva kaartin ratsumestari, on sitä mieltä, että tytöt voivat olla mukana historiallisissa tapahtumissa.

Sortovuodet ovat erityisen raskaita näille venäläissuomalaisille perheille: kolme sisarta on kukin mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Auroran isä August Koivu [fiktiivinen henkilö]  on erotettu virastaan ja karkotettu Suomesta, koska hän arvosteli julkisesti sortotoimenpiteitä. Hän asuu Pohjois-Amerikassa, jonne Aurorakin meni isänsä perässä ensimmäisessä Aurora-kirjassa (Aurora- Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992).

Sortovuosien aikana oli käytössä monenlaisia lippuja, joillakin oli pelkkä kotitekoinen sinivalkoinen viiri.


Aurora ryntäsi sisään päällysvaatteissaan luonnoslehtiö kainalossa ja kertoi innoissaan:
  - Ateneumin katolla on Suomen leijonalippu ja kohta se nostetaan muittenkin julkisten rakennusten salkoon. Onko meillä leijonalippua?
  - Ei ole leijonalippua, mutta on sinivalkoinen viiri, Kasimir-setä vastasi juhlallisesti.
  - Tätisi rouva Erkkolan ompelema, sanoi Sofia-täti.
- Vintillä se on siististi viikattuna pahvilaatikossa. Lähetänkö Karoliinan hakemaan? kysyi keittäjä. 
 


4.12.2013

Kansallispukuja

Traditional by Anna Amnell
Traditional, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Joulukadun avajaisissa 2013 nähtiin Helsingissä komeita kansallispukuja.

Ruiskumestarin talo. Adventtikalenteri

Ruiskumestarin talo by Anna Amnell
Ruiskumestarin talo, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Siivoan kirjahyllyäni, ja sieltä löytyy aarteita, muiden muassa tämä Helsingin Kaupunginmuseon adventtiklanteri. Siinä on kuvattuna Ruiskumestarin talo, joka on Helsingin vanhin puutalo.
Adventtikalenterissa ei ole vuosilukua.

Olen laittanut kalenterin eteen vanhan ajan sokertitipan pienoismallin. Sen vieressä on entisestä Koulumuseosta ostamani mustepullo, jollainen oli ennen aikaan lapsilla pupetissa. Vieressä mustekynän teriä.
Kuvassa on 1860-luvun perhe. Heillä on renki ja kaksi palveljatarta, joista toisen nimi on Aurora. Siihen aikaan Aurora oli tavallinen tytönnimi.

4.12. kalenterissa tapahtuu seuraavaa: Ruiskumestari on käynyt tarkastamassa, että meren jäähän hakatut avannot ovat auki ja kaupungin kaivot sulia. Milloin hyvänsä voi puutalokaupungissa sytttyä tulipalo, ja silloin tarvitaan vettä.


1.12.2013

Oviseppeleen edeltäjä oli adventtiseppele

IMG_9778 by Anna Amnell
IMG_9778, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Turun joulutorilta joulukuun 18. päivänä 2010 ostettu jouluseppeleemme
"Erilaisten joulunajaksi oviin ripustettavien seppeleiden taustalla on adventtiseppele.

Alun perin kattoon ripustettavan, Kristusta tervehtivän adventtiseppeleen käyttö alkoi Saksassa 1830-luvulla ja levisi nopeasti koko kristikuntaan.

Havuista ja oksista palmikoidut koristeet saatettiin myös asettaa pöydälle, jossa oli usein paikka neljälle adventtikynttilälle.

Suomessa adventtiseppeleitä oli jo 1920-luvulla, mutta suosituksi koriste tuli vasta 1950-luvulla, jolloin sen malli kiersi meille Yhdysvaltojen kautta nimenomaan ovikoristeena."

Joulukoristeiden historiaa

Adventtikalenteri vuodelta 1967

Christmas in 1967, Nordiska Museet

Hyvää adventtia!
Adventtikalenteri Tukholman Nordiska Museet. Stockholm.
Joulukirjoitukset tässä blogissa

30.11.2013

Anna Amnell: Aurora-kirjat 1-3 yhteispainos?



Aurora-kirjat ilmestyivät 20 vuotta sitten. Julkaisin kolme ensimmäistä kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen ja neljännen nimellä Anna Amnell. Kolme ensimmäistä kirjaa alkavat olla jo aika lopussa kirjastoista. Neljättä, kirjaa Aurora ja Molly (1999) näyttää vielä olevan Helsingin kirjastoissa jonkin verran.

1990-luvulla silloinen kustantajani Kirjapaja suunnitteli jo kolmesta ensimmäisestä paksua "lahjakirjaa". Mutta sitten kustantamon suunnitelmat muuttuivat, ja nuortenkirjojen julkaiseminen lopetettiin. Olin kuitenkin jo alkanut kokoamisen ja tehnyt pieniä korjauksia.

Tämä työ ei mene hukkaan, sillä aion nyt ottaa näistä omakustanteena yhteispainoksen, jos en löydä kustantajaa, joka olisi niistä kiinnostunut.

Ehkäpä Aurora ja Molly -kirjasta pitäisi myös ottaa uudistettu painos. Sehän oli alkujaan Lukutoukka-sarjassa, jota ei enää ole.

Nykyään on onneksi mahdollista ottaa itse uudet painokset kirjoistaan joko paperikirjoina tai e-kirjoina - tai molempina. Tämä on nyt uusi kiinnostava projekti, jota voin tehdä kirjoittaessani samalla aikaa aivan uutta kirjaa aivan uudesta aikakaudesta. En ole vielä päättänyt, millainen tulee kansikuvasta.

Minulla on hyvät kokemukset BoD-kustannuksesta, jolla julkaisin uusimman osan Lucia Olavintytär -kirjoistani. Kirjailijoiden ja heidän jälkeläistensä täytyy nykyään pitää huolta siitä, että kirjat eivät katoa.

Aurora  Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. painos 1992)
Aurora ja Pietarin serkut 1993
Aurora ja villikyyhkysten aika 1995
Aurora ja Molly 1999

26.11.2013

Kaunis vanha Helsinki

41380010 by Brin d'Acier
41380010, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Koristeellisuus oli vielä arvossaan.
Kuva: Matti Amnell (Jr)

Jatko-osa mielessä



Kuva: Anna Amnell
L. M. Montgomery asui tässä talossa, pienessä pappilassa, muutettuuan Ontarioon.  Hän kirjoitti täällä suurimman osa kirjoistaan. Elämänsä loppuajan hän asui Torontossa, jossa asui samaan aikaan myös Jalna-kirjojen kirjoittaja Mazo de la Roche.
Lue kirjoitukseni:
Ihan oikea runotyttö (Maud Montgomeryn lapsuus)
Lucy Maud Montgomery aikuisena
Nämä ovat aikaisemmin julkaistuja lehtijuttujani, joihin minulla on kaikki oikeudet, sillä ennen ei myyty kaikkia oikeuksia lehdelle.

21.11.2013

Iisalmen kaupunginkirjasto ennen

IIsalmen kirjasto ennen ja nyt


Entinen kirjasto yäkuvassa kollaasina ja alempana muita rakennuksia, jotka ovat jäljellä lapsuus- ja kouluvuosieni ajalta: kansakoulu, tyttölyseo ja eräs taloista, joissa kotiväkeni asui vuokralaisena opiskeluvuosien aikana.

En osaa kuvitella elämääni ilman kirjoja.
Tämä kirjasto oli kouluvuosina toinen kotini ja naapurissa asuvan toimittajan ullakon kirjat aarreaittani. Sain lukea mitä halusin ja luin yleensä kaiken, mitä sain käsiini.

Sekä kirjastolla että toimittajanaapurilla oli kuitenkin laatukriteerit. Kirjastossa asetettiin rajoituksia myös siihen, montako kirjaa sai lainata ja miltä osastolta. Jouduin lukemaan pitkään pelkästään lastenosastolta ikäni vuoksi, vaikka olin ullakkokirjastossani lukenut esimerkiksi Balzacin ja Dumas'n kirjoja ja joukon salapoliisiromaaneja.

Olen kiitollinen kaikille kirjailijoille, jotka veivät minut mukanaan seikkailuihin ja toisiin maailmoihin. Kiitollisuudesta syntyivät myös omat kirjani.


Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957): Wivi Lonn designed this school

Wivi Lönnin suunnitelema entinen Otavan koulu,  jossa kävin tyttölyseota. Samalla tontilla on kivirakennus, jossa kävin neljä luokkaa kansakoulua.

Entinen kirjastorakennus sijaitsee Savonkadun varrella vastapäätä vesitornia. Siinä toimii nykyään koulu. Vanhan kirjaston pääovea vastapäätä on Viwi Lönnin suunnitelema koulurakennus entinen Otavan koulu, nykyinen Edwin Laineen koulu,  jossa toimi Iisalmen Tyttölyseo vuosina 1949-1956. Sitten Tyttölyseo muutti uuteen rakennukseen, nykyisen Juhani Ahon koulun rakennukseen.


Savonkatu 2

Tämän vanhan kirjaston korttelissa, sen vieressä Savonakadun varrella on jäljellä myös puutalo, jossa kotiväkeni asui opiskeluvuosieni aikana. Kävimme siinä usein kesälomilla ja joululomilla vanhimman lapsemme Matin kanssa, joka on kuvittanut Aurora-kirjat.  Rakennus näkyy kirjastokollaasin oikeassa alakulmassa. Uimarannanpuoleista julkisivua ei ole muuteltu. Sisäpihalta talo ei muistuta enää entistä rakennusta. Oikealla oleva ikkuna oli siskojeni huoneessa, jossa asuimme muun maussa erään joululoman aikana. Ikkunoista näkyy uimarannalla sijaitsevan paviljongin, jossa sisareni ja minä kävimme lapsina.

(Nykyinen Iisalmen kaupunginkirjasto ja Kulttuuritalo on Kirkkopuistonkadun varrella)



14.11.2013

Ateneum

Ateneum by Anna Amnell
Ateneum, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ateneum (1887), taidemuseo, jossa myös opiskeltiin taidetta vuoteen 1982 asti.

13.11.2013

Hercule Poirot ja Art Deco

Poirot by Anna Amnell
Poirot, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tämä helsinkiläisen sisustusliikkeen ikkunassa marraskuussa 2013 oleva kirjahylly toi mieleeni Hercule Poirot'n Art Deco -kodin. Pidän Art Deco -tyylistä, ja jos minulla olisi tilaa ja rahaa, sisustaisin olohuoneeni Art Deco -tyyliin. Kuvasin tämän eilen illalla iltakävelyllä sateisessa Helsingissä.

Lue lisää Hercule Poirot'n ja Agatha Christien maailmasta.
Ensinnäkin Poirot'n talo: "Whitehaven Mansions", oikealta nimeltään Florin Court.

Kaponieeri: Victoria and Albert Museum

Kaponieeri: Victoria and Albert Museum: Kensintonin puiston eteläpuolella on alue, jota kutsutaan nimellä Albertopolis , viitaten kuningatar Victorian prinssipuolisoon, jolla oli h...

30.10.2013

Vanha kaunis Helsinki

24480033 by Brin d'Acier
24480033, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Suurin osa Helsingin vanhoista kauniista rakennuksista on valmistunut 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa.

24480026

27.10.2013

Nizhny Novgorod

"Nizhny Novgorod" by Anna Amnell
"Nizhny Novgorod", a photo by Anna Amnell on Flickr.
Pankkirakennus Nizhny Novgorod (1913) Kuva: Joonas Heiskanen

Nizhny Novgorod oli Venäjän keisarikunnan kaupallinen keskus 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Henry Ford rakensi sinne tehtaan. Siellä pidettiin suuria messuja, joissa kävi joka vuosi miljoonia vieraita.



Messukeskus rakennettiin 1800-luvulla

Helsinki sumussa

Helsinki sumussa by Anna Amnell
Helsinki sumussa, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tämä kuva on otettu eilen, mutta voisi olla yhtä hyvin sadan vuoden takaa.


  Fog in Helsinki

Näyttivätköhän kaasuvalot samannäköisiltä kuin sähkövalot sumussa?

18.10.2013

15.10.2013

Aurora-kirjat

Aurora-kirjat by Anna Amnell
Aurora-kirjat, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kaikki eri näköä ja eri kokoa. Olisin halunnut niiden olevan samanlaisia tai edes samaa kokoa. Ehkä uudet painokset ovat. Ensimmäisestä Aurorasta se olisi kolmas painos.
1991 (1992), 1993, 1995, 1999

12.10.2013

Ihania vanhan ajan valokuvia



Ihmiset ovat aina rakastaneet kuvia: maalanneet niitä luolien seinille, huonekaluihin, tauluiksi, leikkanneet paperista varjokuvia. Jo varhain alettiin myös ottaa valokuvia.

Ihaile vanhoja pyöreitä valokuvia. Niissä on tunnelmaa.
Täällä lisää vanhoja valokuvia.

11.10.2013

Kansainvälinen naistenpäivä: Suffragetit

Englantilainen suffragetti vuonna 1910 vaatii naisille äänioikeutta.
Aurora-kirjoissa suomalainen koulutyttö Aurora Koivu lähtee Kanadaan ja joutuu 
palvelustytöksi torontolaiseen kartanoon. Kartanon tytär Vanessa on suffragetti tai 
oikeammin aikoo suffragetiksi.

Viimeisenä iltana Sveitsissä sisäoppilaitoksessa Vanessa ja hänen ystävänsä olivat istuneet
 takan ääressä seurusteluhuoneessa ja tehneet jaloja päätöksiä. He olivat sanoneet yhteen ääneen:
Kautta Alppien me lupaamme:
- kerran suffragetti aina suffragetti.
- emme mene naimisiin.
- menemme opiskelemaan yliopistoon.
 - opetamme ainakin yhden palvelijan lukemaan ja teemme hänestä nykyaikaisen naisen.
Äiti oli lähettänyt Vanessan tyttökoulun jälkeen Sveitsiin, jotta hänestä tulisi hieno nainen, 
samanlainen kuin äiti itse. Mekaaninen kaunis nukke, joka siirtyisi paikasta toiseen hymy 
huulillaan. Tietäisi aina mitä sanoa, miten liikkua, miten syödä, osaisi laulaa ja soittaa, puhua 
ranskaa ja saksaa.
Mutta - - Vanessasta oli tullut Sveitsissä todellinen sinisukka.
 Kaikki tytöt palvoivat englanninopettajaansa Miss Henrietta Westiä, joka oli suffragetti. 
Hän kertoi tytöille ihmeellisestä puolalaisesta Marie Curiesta, joka eli pelkällä leivällä 
pariisilaisessa ullakkokamarissa, kun pääsi opiskelemaan kemiaa Sorbonneen.
Henrietta kertoi myös Emily, Charlotte ja Anne Brontësta, jotka asuivat Englannin karulla
 nummiseudulla yksinäisessä kylmässä talossa puolihullun pyssyllä paukuttelevan
 pappi-isänsä ja juopon veljensä kanssa ja kirjoittivat siitä huolimatta hienoja kirjoja. 
Samoin kauniista sveitsiläisestä
 Angelica Kauffmannista, josta tuli kuuluisa taidemaalari.
 - Jonain päivänä kirjoitan kirjan merkittävien naisten saavutuksista. Siitä tulee paksu kirja, 
vakuutti pullea hiirimäinen Henrietta, jonka likinäköiset silmät säteilivät pyöreiden silmälasien
 takana.
 - Henrietta, olemme uskollisia sinulle, ajatteli Vanessa katsellessaan peilistä suomalaista tyttöä, 
joka harjasi hänen hiuksiaan. Miten saan tuon tytön tajuamaan, etten tarvitse niinkään palvelijaa 
vaan oppilaan. Hän ei näytä tyhmältä. Hän on ollut ennenkin työssä hienossa perheessä, hän ei 
töllistele vaatteitani 
eikä pianoani eikä silkillä päällystettyä divaaniani.

Anna Amnell:  Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991, sivut 149-150.
 (2. painos 1992) julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen, Kirjapaja
Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora  2914 yhteispainos Aurora-kirjoista


2.10.2013

Dostojevskin Pietari

Dostojevski by Anna Amnell
Dostojevski, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Monille meistä Pietari on 1800-luvulla eläneen Dostojevskin Pietari. Mitä sanoikaan Dostojevski Pietarista:

"Pietarin arkkitehtuuri on aina saattanut minut hämilleni. Se kuvastaa kaupungin täydellistä luonteettomuutta ja omaleimaisuuden puutetta historiansa alusta alkaen. ---tässä mielessä ei ole toista Pietarin kaltaista kaupunkia. Rakennustaiteellisesti se on maailman arkkitehtuurin kirjo: se heijastelee kaikkia aikakausia ja muotivirtauksia, jokainen niistä on lainattua ja omalla tavallaan vääristeltyä." F. M. Dostojevski: PIeniä kuvia, 1873. *

Kovaa puhetta, mutta totta. Pietari on kuitenkin kaunis kaupunki. Minäkin olen ihastunut siihen kahden matkan jälkeen, oltuani siellä yhteensä yli kaksi viikkoa, kahtena syksynä vuosina 2012 ja 2013.

* Löysin tekstin Paavo Rintalan kirjasta St. Petersburgin salakuljetus (1987), joka kuvaa Pietarin menneisyyttä ja lähihistoriaa.

Katso The Dostoyevski Memorial Museum -kansioni Flickrissä. Dostojevskin viimeinen koti Pietarissa. Dostojevskin patsas on lähellä Dostojevski-museota.