17.9.2008

Siirtolaisia Amerikassa: Frank McCourt

Ennen aikaan siirtolaiseksi lähtö merkitsi yleensä lopullista eroa sukulaisista ja ystävistä. Näin kertoo amerikanirlantilainen kirjailija Frank McCourt (synt. 1931), joka lähti 19-vuotiaana Irlannista Amerikkaan:

"Äiti on sitä mieltä, että meidän pitää järjestää pienet juhlat lähtöäni edeltävänä iltana. Ennen vanhaankin järjestettiin juhlat aina kun joku läksi Ameriikkaan. Amerikka oli niin kaukana, että juhla nimitettiinkin Amerikan valvojaisiksi, koska sukulaiset eivät odottaneet lähtijää enää milloinkaan tässä elämässä tapaavansa."
Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli, sivut 390-391. 1997 (Alkuteos: Angela's Ashes 1996) Suom. Juhani Lindholm

Frank McCourt oli syntynyt Amerikassa, mutta perhe muutti takaisin Irlantiin. Frank eli järkyttävän köyhän irlantilaisen lapsuuden, jota hän kuvaa kirjassaan "Seitsemännen portaan enkeli", josta on tehty myös elokuva. McCourt matkusti Corkista "Irish Oak" -nimisellä laivalla, ja matka kesti yhdeksän päivää.

Frank McCourt opiskeli Yhdysvalloissa opettajaksi ja toimi englannin-ja kirjallisuudenopettajana New Yorkissa.

Hän on kirjoittanut myös lastenkirjan, joulukirjan "Angela and Baby Jesus", jossa 6-vuotias Angela [McCourtin äiti lapsena] on huolissaan siitä, miten Jeesus-vauva tarkenee seimessä, kun kirkossa on kylmää ja kosteaa. Ei ole edes huopaa peitteenä..

(valvojaiset= wake. Hautajaisia edeltävänä yönä järjestetty tilaisuus, jossa kerrotaan vainajan elämästä, muistellaan häntä, itketään ja nauretaan. Tällaisia tilaisuuksia on monissa kulttuureissa, esimerkiksi Suomen romaneilla. Irlannin katolisten valvojaiset ovat ehkä kaikkein kuuluisimmat. Niissä yhtyvät vainajan muisteluun katolinen uskonto ja railakas ilonpito.)

2 kommenttia:

  1. Anonyymi18.9.08

    Hei! Löysin pari päivää sitten Aurora Vaahteralaakson tytön kirpputorilta kotimme läheltä. Ilahduin, kun sain sen omaan hyllyyni. Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  2. Sinulla oli onnea. Aurora-kirjoja on vähän liikkeellä. Olen löytänyt yhden Hietalahden kirpputorilta ammattikauppiaalta, joka otti siitä ihan kaupan alennushinnan verran.

    Olen koettanut löytää Aurora I:n toista painosta jostakin, sillä olen aikoinaan antanut ne kaikki pois. Ensimmäistä painosta säästin onneksi.

    Aikoinaan silloinen kustantajani suunnitteli yhteispainosta kolmesta Aurorasta, ja valmistelin sen jo. Sitten johto vaihtui, ja suunnitelma hylättiin noin vain.

    Siksi otin Aurora-kirjojen oikeudet itselleni, joten oikeastaan voisin toimittaa itse sen yhteispainoksen. Se pitäisi tehdä ulkomailla, jossa kustannukset ovat pienemmät. Monet kustantajatkin näyttävät tekevän niin.

    Hyvää syksyä, Johanna!

    VastaaPoista